Lopullinen suunnitelma yhteistyön aloittamiselle koulun ja kodin välillä

Johdanto

Ajatus jouhevasta koulunaloituksesta ekaluokkalaisen koko perheelle lähti esi-ja alkuopetuksen luennolta, jossa heräsimme ajattelemaan päiväkodin ja koulun nivelvaiheen suurta toimintakulttuurieroa. Päiväkotiin vietäessä vanhemmat ovat pienen lapsen parhaat tuntijat ja vanhemmille sekä lapselle on järjestetty tutustumisjakso päiväkodin aloittamisen helpottamiseksi. Kouluun mennessä opettajat kertovat vanhemmille koska he voivat tulla lapsiaan koulusta hakemaan ja sen jälkeen ovi luokkaan sulkeutuu ja muuri muurataan koululaitoksen ja vanhempien väliin, kuten esi- ja alkuopetuksen kurssin luennoitsija Virpi  Louhela (10.10.2012) koulunaloittamista kuvasi omien kokemustensa pohjalta äitinä ja opettajana.

Halusimme tämän projektin myötä antaa ensimmäisen luokan opettajalle työvälineitä rakentaa kestävää ja hyvin toimivaa yhteistyötä alusta asti lapsen huoltajien kanssa. Myös huolellinen perhetyminen uuteen luokkaan yhdessä esikouluopettajan tai opettajien kanssa auttaa suunnittelemaan opetusta sen pohjalle, mitä lapset jo osaavat.

Suunnitelmassamme haluamme myös tarjota mahdollisuuksia niille vanhemmille, jotka haluavat ja tarvitsevat koulusta tukea oman lapsensa koulutaipaleen alussa, mutta toivomme tämän jakson olevan hyödyllinen yhteistyönaloitus ihan jokaiselle vanhemmalle. Haluamme myös, että jo heti ensimmäisistä koulupäivistä asti vanhemmat kokevat olevansa osa omien lastensa koulutyötä sekä osa kouluyhteisöä.

Luottamuksellinen ja samaan päämäärään pyrkivä yhteistyö kodin ja koulun välillä ajaa kaikkien etua ja helpottaa tavoitteeseen pääsemistä. Jakson aikana on tärkeää myös arvostaa jokaista kotia ja niitä lähtökohtia josta lapset tulevat.

Yhteistyön lisäämiseksi olemme suunnitelleet yhteistä hieman virallisempaa ohjelmaa ja myös toiminnallisempia ja vapaamuotoisempia tilaisuuksia tutustua vanhempiin, oppilaisiin, opettajiin ja muihin koulunsa aloittavien tärkeisiin ihmisiin.


Jakson suunnitelma

Mikäli olisi mahdollista yhteistyö aloitettaisiin jo esikoulusta alkaen, jolloin esikoulunopettaja ja luokanopettaja tutustuisivat toistensa työtapoihin ja siihen, mitä oppilaat jo osaavat sitten koulunsa aloittaessaan. Esikoulunpuolella voitaisiin myös tavata jo vanhempia, jolloin tultaisiin tutuiksi jo ennen ensimmäistä koulupäivää. Suunnittelimme myös esikoululaisille mahdollisuutta tulla tutustumaan opettajan luokkaan ja silloisiin oppilaisiin ja ehkä tekemään jopa joitakin oikeita koulutehtäviä eppuluokkalaisten avustamana.

Ensimmäinen koulupäivä on jännittävä sekä oppilaalle että vanhemmalle ja ensimmäisenä koulupäivänä suunnitelamssamme on mahdollisuus sille, että vanhemmat saavat tulla luokkaan katsomaan miten työskentely lähtee sujumaan. Tällä toimintamallilla pyritään siihen, että vanhempien on lupa tulla luokkaan ja saada mahdollisuus tavata opettajaa ja nähdä hänen työskentelytapojaan.

Hyvin pian koulun alettua järjestettäisiin vanhempainilta, jossa käydään läpi yhdessä vanhempien kanssa keskustellen koulun arkeen liittyviä asioita, läksyjen tekemiseen liittyvät vastuut ja opettajan käyttämät opetusmenetelmät. Tässä hieman virallisemmassa vanhempainillassa myös esiteltäisiin suunnitelmaamme kuuluvat vanhempien vertaistukiryhmät, jotka järjestetään yhteistyössä muiden lähialueen koulujen kanssa. Vanhempainillassa on tärkeää myös korostaa sitä, että tiivis yhteistyö koulun ja kodin välillä palvelee kaikkien etua ja luottamus on ensisijaisen tärkeää yhteistyön molemmin puolin.

Virallisemman vanhempainillan lisäksi haluaisimme järjestää vapaamuotoisemman vanhempainillan, joka rakentuisi jonkin toiminnan ympärille ja voisi olla virallista vanhempainiltaa vetovoimaisempi ja osallistavampi, jolloin vanhempien olisi mukavaa tulla yhdessä lasten kanssa tilaisuuteen. Vanhempianilta voisi tapahtua jonkin urheiluharrastuksen tai vaikkapa koulun pihatalkoiden tai nyyttikestien lomassa.

Suunnittelimme myös luokalle omaa blogia, jossa aluksi opettaja kertoo päivien kulusta ja antaa vinkkejä kotiläksyihin ja suunnittelimme blogista ns. "digitaalista reissuvihkoa", jolloin tiedotteet tulevat blogiin näkyville ja vanhemmat voivat blogin kautta olla helposti yhteydessä opettajaan. Blogin kautta yhteydenoton kynnys saattaa olla joillekin vanhemmille matalampi, mutta on toki selvää että blogi ei voi olla ainut viestntäkanava opettjan ja oppilaiden välillä.

blogiin olisi tarkoitus myös tehdä jokaiselle oppilaalle omat digitaaliset portfoliot, joihin liitetään esimerkiksi kuvia tehdyistä töistä ja vaikkapa omia kirjoitelmia tai muita taidonnäytteitä. Oppilaiden tuotokset ovat siis helposti vanhempien nähtävillä ja säilyvät blogissa koko koulun ajan ja sen jälkeenkin. 

Halusimme lisätä blogiin vielä kotiläksypankin eli apua ja vinkkejä kotiläksyjen tekemiseen niin oppilaille itselleen kuin vanhemmillekin, jotta asioita käsitellään kotona ja koulussa samalla tavalla. Kotiläksypankki voisi sisältää esimerkiksi äänitiedostoja, joista voi tarkistaa englannin sanojen lausuntaa tai videon geometristen muotojen nimeämisestä ja tunnistamisesta.

Jaksomme tähtää siihen, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa koulunkäynnissä ja antavat lapsille aikaa tehdä yhdessä asioita, mikä nykyisin ei ole välttämättä aina itsestäänselvyys vanhempien ollessa vanhemmuuden ja työn ristipaineessa. Pienten oppilaiden vanhemmille suunnittelimme yhteistä etätyöpäivää lastensa kanssa, jolloin perhe yhdessä tekee jonkin annetun tehtävän kotona. Etätyöpäivän toivottaisiin kannustavan yhdessäoloon, yhdessä opiskeluun sekä kodin ja koulun yhteisiin koulutehtäviin tai vaikkapa kokonaisiin projekteihin. Etätyöpäivä katkaisisi perinteistä arkityöskentelyä niin vanhemmilla kuin lapsillakin. 

Jakson pohdintaa

Suunnitelmassamme on pyritty huomiomaan mahdollisimman laajasti erilaisia perheita/vanhempia, ja heille sopivia yhteistyötä kehittäviä toimintamalleja. Uskomme, että ideat soveltuvat hyvin koulunarkeen ja ovat helposti toteutettavissa, mutta tietenkin vanhemmilla on suuri vastuu käytännössä suunnitelmien onnistumisessa. 

Ajattelimme, että koulussa vanhemmat voisivat opettajan kanssa miettiä heille sopivimpia toimintamalleja, jolloin vanhemmat saavat vaikuttaa siihen, että mielikuvat vanhempainilloista ja muusta yhteisestä tulisi mielekkäämmäksi ja näihin tilaisuuksiin olisi mukava tulla. Kodin ja koulun yhteistyö on aiheena todella laaja, ja siksi pyrimme rajaamaan ideat niiden toteuttamiskelpoisuuden mukaan ja ottamaan huomioon, mikä tavoite yhteistyöllä oikeastaan on.

Ryhmätyön arviointia

Ryhmätyömme sujui todella hyvin. Saimme aikaan paljon hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita. Ryhmässä keksimme paljon luovia ideoita, jotka ei olisi tullleet yksin pähkäillessä mieleen. Pyrimme hyödyntämään suunnitelmassamme myös paljon teknologiaa ja kehittelemään ideoita vahvasti tulevaisuuteen katsoen ja arvioiden niitä mahdollisuuksia ja tarpeita tämänhetkisen osaamisemme tasolla. 

Saimme mukavasti palautetta suunnitelmastamme omalta arvioijaltamme sekä kanssaopiskelijoiltamme kauppaleikissä viimeisellä OOOSA-luennolla ja näden palautteiden pohjalta oli hyvä hioa omaa suunnitelmaamme ja luoda idearkas ja toivottavasti käyttökelpoinen jakso.

Oppimisen seuraaminen ja digitaalinen portfolio

Olemme esittäneet jo joitain malleja ja keinoja, siitä millaisia keinoja vanhemmilla on seurata oppilaiden koulunkäyntiä sekä siellä tehtyjä töitä. Yksi hyvä vaihtoehto, joka kehittäisi myös kodin ja koulun yhteistyötä  voisi olla oppilaiden omat digitaaliset portfoliot.

Digitaaliset portfoliot voitaisiin luoda jokaiselle oppilaalle jo heti ykkösluokan alussa. Digitaalisiiin portfolioihin kerättäisiin kaikki eri oppiaineissa tehdyt tärkeimmät tuotokset sekä muuta digitaalista materiaalia. Portfoliot voisi olla luettavissa esimerkiksi luokan omassa blogissa yhteisten salasanojen takana. Tuotoksia voisi siis lukea ja jakaa teknologian välityksellä luokan keskuudessa.

Tietotekniikan mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa kirja esittelee digitaalisen portfolion hyötyjä ja käyttöä pedagogisessa tarkoituksessa. Kirjassa viitataan siihen, kuinka koulussa tehtyjen perinteisten paperisten portfolioiden ongelmana ovat esimerkiksi niiden esittelyn suppeus sekä niiden säilyttäminen/säilyminen pidemmällä aikavälillä. Toisaalta myös tiedon välittyminen sekä tiedon jakaminen eivät onnistu peinteisissä portfolioissa yhtä hyvin kuin nykyaikaisissa digitaalisissa portfolioissa.

Digitaalisissa portfolioissa tietoa säilytetään ja hallitaan tietoteknologian keinoin. Digitaalinen portfolio mahdollistaa materiaalin tuottamisen monimedisesti: ääninä, videoina, teksteinä ja kuvina. Materiaalia on monipuolista tuottaa ja tieto säilyy pitkään tallessa digitaalisessa portfoliossa. Digitaalisten portfolioiden välityksellä oppilaiden ja vanhempien on helpompi seurata yhdessä koulutyötä.  Oppilailla on myös helppo mahdollisuus esitellä omaa opiskeluaan ja töitään paremmin kotiväelle digitaalisen portfolion avulla.

Lähde:  Marjattta Kangassalo. (2001) Tietotekniikan mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.

Pehmeälasku eskarista ekaluokalle

Suunnittelimme jaksomme alkavaksi jo eskariajoilta, jolloin lastentarhassa työskentelevä esikoulunopettaja ja tuleva luokanopettaja yhdessä rakentaisivat lapselle pehmeän laskun kahden tyystin erilaisen toimintakulttuurin väliin. Oppilaathan pääsevät yleensä käymään tulevassa luokassaan ja tutustumaan hieman opettajaan, mutta me ideoimme esikoululaisille mahdollisuuden käydä yhtenä päivänä tutustumassa oikean ekaluokan toimintaan ja tulevaan opettajaan, jolloin lapsi tietäisi edes hieman mitä odottaa koulun alkaessa.

Pirjo Forss-Pennanen on väitöskirjassaan Uuden oppimista, kokeilua ja pohtimista (2006) tutkinut kahden opetusinstituution toimintakulttuurin eroja ja sitä miten koulun aloittamista voitaisiin saada sujuvammaksi. Avain asemassa hänen mukaansa on päiväkodin ja koulun yhteistyö, jolloin kumpienkin puolien toimintatavat käsitellyt aiheet ovat tiedossa ja opetus voidaan siten pohjata jo opittuun asiaan ja jokainen lapsi saa siten yksilöllisesti etenevää opetusta.

Jaksomme kantavana teemana on myös vanhempien huomiointi koulun aloituksessa ja tämä päiväkodin   ja koulun välinen yhteistyö rauhoittaisi varmasti myös vanhempia sen suhteen, että lapsen opettaminen on selvä jatkumo. Ehdottaisinkin, että omaan tutustumisjaksoomme kuuluisi myös jokin esikouluopettajan ja luokanopettajan yhteinen puheenvuoro esimerkiksi jakson alkuun sijoittuvassa vanhempainillassa tai mikäli yhteistyön juuret saataisiin kunnolla jo esikouluaikaan, voitaisiin vanhempia tavata jo esikoulun puolella.

Lähde: Forss-Pennanen, P. (2006).Uuden oppimista, kokeilua ja pohtimista. Yhteisöllisiä ja yksilöllisiä oppimispolkuja esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä. Chydenius-instituutin tutkimuksia. Jyväskylän yliopisto.

-Anniina

Vastausta vanhempien päivätyön vaikutuksesta oppilaiden koulutyöhön ja arkeen.

Nykypäivänä perheet ovat hyvin kiireisiä. Olisi erittäin hyvä idea, että projektissamme etsittäisiin vaihtoehtoja kiireellisen arkityön katkaisemiseen.

Heitän tähän loppuun vain ajatuksen, että voisimme järjestää erilaisia etätyöpäiviä jo heti ekaluokasta alkaen.. Toisaalta myös erilaiset modernit ja uudistetut aamu- ja iltapäiväkerhot/ harrastustuokiot voisivat olla tärkeitä pienille oppilaille, jotka joutuvat olla paljon yksin kotona vanhempien ollessa pitkään töissä.

Mitä ideoita teille tulee mieleen etätyöpäivistä, joita järjestettäisiin säännöllisesti? Entäs millaisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä voitaisiin keksiä perinteisille iltapäivä ja aamukerhotoiminnalle? Voitaisiinko niissä hyödyntää paikallisia seuroja/ yhdistyksiä tai teknologiaa?

Verkostoituminen sekä vertaistukiryhmät oppilaiden vanhemmille

Kodin yksi tehtävä on mielestämme tarjota myös verkostoitumismahdollisuuksia. Etenkin koulun aloittaessa pienten lasten vanhemmat haluavat verkostoitua lasten luokkalaisten vanhempien kanssa. Vanhemmille tulisi tarjota koulun puolesta matalan kynnyksen mahdollisuuksia tavata toisten lasten vanhempia, joissa lasten vanhemmat voisivat verkostoitua keskenään. Vanhemmat voisivat tällaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi vaihtaa puhelinnumeroita, sopia lasten harrastuskyydeistä, jakaa kokemuksia sekä saada myös vertaistukea lasten kasvattamiseen.

Mietimme yhdessä, että omassa projektissamme voisimme järjestää ja perustaa kouluumme erilaisia vertaistukiryhmiä. Koulu voisi järjestää erilaisia vertaistukiryhmiä. Tällaisia ryhmiä voisi esimerkiksi perustaa kouluun yksinhuoltajalasten vanhemmille, ADHD lasten vanhemmille tai lukihäiriöstä kärsivien lasten vanhemmille.

 Ekaluokan alkaessa olisikin hyvä järjestää info-tilaisuus koulussa toimivista eri vertaistukiryhmistä. Opettaja voisi kertoa ryhmien toiminnasta sekä kannustaa vanhempia osallistumaan niihin rohkeasti.

Vastausta kotiläksyongelmaan

Lasten vanhemmat eivät tiedä nykyään koulusta sekä siellä opetettavista asioista tai opetusmenetelmistä paljonkaan. Koulu ja sen käytännön ovat muuttuneet lyhyessä ajassa todella paljon. Edellisessä kirjoituksessa viittasimme siihen, miten voisimme neuvoa lasten vanhempia esimerkiksi kotitehtävien auttamisessa?

Yksi hyvä konsti voisi olla kotityöpankki, joka perustettaisiin luokan oman blogin yhteyteen. Kotityöpankissa olisi neuvoja, kuten esimerkiksi konkreettisia opetusvideoita jakokulman opettamisesta tai englannin sanojen lausumisesta. Kotityöpankista oppilaiden vanhemmat tai oppilaat yhdessä vanhempien kanssa voisivat kerrata ajankohtaisia opetussisältöjä. Vanhemmat voisivat hakea sieltä tukea, jos heidän täytyy auttaa omaa lastaan jonkun asian opettamisessa, eikä tiedä miten asia opetettaisiin oikein esimerkiksi kotitehtävissä.

Lähdeaineistoa suunnitteluun

Hannele Karikosken tutkimuksessa tarkastellaan lapsen koulunaloittamista siirtymänä esiopetuksen kasvatusympärisöstä perusopetukseen ja vanhempien näkökulmaa tähän. Tutkimuksen aihe liittyy läheisesti  ryhmätyömme aiheeseen.

Koulunaloittaminen on jokasyksyinen yhteiskunnallisesti laaja tapahtuma, joka koskettaa ainakin kaikkia perheitä, joilla on seitsemän vuotias lapsi. Tämä on yksittäiselle lapselle ja hänen perheelleen ainutkertainen ja iso muutos elämään. ( Karikoski H. s. 13.) Tätä muutosta, lapsen siirtymävaihetta sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä pidämme pohjana opintokokonaisuus suunnitelmallemme.  Koulunaloittamisen myötä myös koko perheen arkielämä muuttuu.  Tätä ei mielestämme huomioida tarpeeksi koulunaloittamisen aikaan ja monesti perheet jäävät ikään kuin kokonaan koululuokan ulkopuolelle.

Karikosken mukaan koulunaloittaminen tutkimusaiheena ei ole juurikaan kiinnostanut suomalaisia tutkijoita. Erityisesti on laiminlyöty vanhempien mielipiteiden ja kokemusten kuulemista lapsensa koulunaloittamista, kouluun sopeutumisesta ja koulunkäynnistä. Tähän haluamme me osaltamme vaikuttaa tässä Ooosan ryhmätyössä.

Vanhemmilla on päävastuu lastensa kasvattamisesta, ja heidän lapsituntemustaan ja tietoja tarvitaan lapsen kouluun siirtymisessä. Koulun ja kodin yhteistyö helpottaa opettajan opetustehtävää ja lapsen kouluun sopeutumista ja koululaiseksi kasvuaan. Yhteistyö on hedelmällistä sekä koululle ja opettajalle, että perhettä ja vanhempia ajatellen. Perheen ja koulun keskinäisillä suhteilla on merkittävä vaikutus lapsen koulunaloittamisen vaiheessa.

Lasten vanhempien ja opettajien keskinäisellä vuorovaikutuksella on Bronfenbrennerin (1986a, 735) mukaan merkittävä vaikutus lapsen kykyyn oppia ja menestyä koulussa. Yhteistyön ansiosta vanhemmat ovat yleensä kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä ja auttavat tarvittaessa kotona lastensa koulutehtävissä. Miten voisimme neuvoa vanhempia esimerkiksi lasten kotitehtävissä auttamisessa?

Yleensä kodin ja koulun yhteistyö aloitetaan ennen koulun alkua tai ensimmäisinä koulupäivinä opettajan ja vanhemman tapaamisella, jossa keskustellaan ajankohtaisista lapseen ja koulunaloittamiseen liittyvistä asioista. Tämän tapaamisen jälkeen vanhemmat pitäisi pystyä pitämään mukana lasten kouluelämässä. Monet asiat kuitenkin vaikeuttavat vanhempien osallistumista yhteistyöhön. Vanhempien päivätyö on yksi tavallisimmista syistä, joka rajoittaa vanhempien mahdollisuutta osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tähän olisi hyvä keksiä vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Lähde: Karikoski Hannele (2008). Lapsen koulun aloittaminen ekologisena siirtymänä. Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöstä perusopetuksen kasvuympäristöön. Oulun yliopisto.